Avainlukuja

Helsingin yliopiston kirjaston kävijämäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2015: Asiakkaita kävi neljässä kampuskirjastossa yhteensä yli 2,1 miljoonaa. Yliopiston digitaalisen arkiston Heldan lataukset nousivat 4,6 miljoonaan avattuun julkaisuun.

Kirjasto on pyrkinyt kohdentamaan yhä suuremman osan varoistaan aineiston hankintaan. Tuoreet luvut osoittavat, että menoista jo 26 prosenttia kuluu aineistoihin.

Erilaiset digitaaliset aineistot ovat nousseet yhä suurempaan rooliin. Kun vuonna 2011 e-kirjoja avattiin reilu 300 000 kertaa vuodessa, niin vuonna 2015 määrä oli lähemmäs yli 2,6 miljoonaa latausta. Huimaa nousua selittää asiakkaiden odotusten muuttuminen ja kirjaston jatkuva, voimakas panostus e-kirjoihin.

Vuosi 2012 2013 2014 2015
Palvelut
Kirjastokäynnit 1 563 800 1 993 000 2 021 800 2 125 494
Paikallislainat 460 700 489 000 474 500 448 900
Tiedonhaun koulutukseen
osallistuneet
11 066 10 184 9 600 7 383
Käynnit kirjaston
verkkosivustolla
2 207 100 1 889 400 1 741 300 1 770 000
Avatut e-lehtiartikkelit 2 409 000 2 446 600 2 793 700 3 157 250
Avatut e-kirjat 519 600 672 700 1 951 400 2 631 500
Avatut Helda-julkaisut 1 500 000 2 200 000 3 600 000 4 457 100
Helka-tiedonhaut 7 060 800 6 390 000 5 883 300 5 110 000
Kokoelmat (nimekkeitä)
Painetut kirjat  1 160 000 1 159 000 1 146 500 1 130 000
Painetut kausijulkaisut 27 400 25 400 25 200 20 000
E-lehdet 31 900 33 300 34 700 38 200
E-kirjat 366 200 356 400 611 000 652 200
Talous
Toimintakulut, k€ 25 500 24 300 24 300 24 600
Henkilötyövuodet 236 221 216 207
Tilat
Neliömetrit 27 259 27 608 27 268 25 444
Työskentelypaikat kirjastossa 2 090 2 240 2 246 2 292

Kirjastokäyntien määrä on kasvanut tasaisesti jo muutaman vuoden ajan. Kumpulan kampuskirjaston uusi oppimisympäristö nosti kävijämäärää entisestään. Myös Kaisa-talo on yhä kävijöiden suuressa suosiossa. Varsinkin kevään pääsykoeaikaan lukupaikat ovat viimeistä paikkaa myöten täynnä.

Digitaalisien aineistojen käyttö kasvoi edelleen voimakkaasti. Uusia elektronisia kirjoja saatiin käyttöön yli 100 000 nimekettä ja niiden markkinointiin panostettiin mm. ResearchGuides-oppaiden avulla.

Kirjaston asiakkailleen tarjoamat aineistot ovat yhä useammin sähköisiä, jolloin fyysiset tilat eivät enää rajoita aineiston määrää. E-aineistojen nouseva hintakehitys on sen sijaan suuri haaste kirjastolle ja koko yliopistolle.

Kirjaston kulurakenteessa on organisaatiomuutoksen ja tilaratkaisujen avulla pystytty lisäämään aineistonhankintaan kohdennettua rahaa. Aineistonhankinnan osuuden kasvattaminen on ollutkin kirjaston keskeinen tavoite.