Avoin tiede toimintatavaksi

Mitä avoimella tieteellä tarkoitetaan?

Avoin tiede tuo tutkimuksen tulokset laajasti koko yhteiskunnan saataville. Avoin yhteistyö, avoin tutkimusdata ja avoin julkaiseminen tehostavat tutkimusprosessia sekä tulosten saatavuutta, vaikuttavuutta, soveltamista, jatkokäyttöä ja hyödyntämistä. Avoimeen tieteen piiriin kuuluvat tutkimusdatan ja julkaisemisen avoimuuden lisäksi avoimet menetelmät ja ohjelmistot, avoin vertaisarviointi, kansalaistiede ja avoimen muistikirjan menetelmät.

Tutkijalle tutkimusdatan ja julkaisujen avaaminen tuo näkyvyyttä ja lisää viittauksia. Tutkija voi myös helpommin toistaa ja verifioida muiden tuloksia ja tehdä uusia löytöjä muiden tuottamasta datasta. Tällä tavoin avoin tiede parantaa myös tutkimuksen laatua.

Tutkimusdatapalvelut kehittyvät vauhdilla

Helsingin yliopiston kirjasto edistää avointa tiedettä tarjoamalla palveluita tutkimusdatan hallintaan, avoimeen julkaisemiseen ja opinnäytteiden avoimeen tallennukseen sekä tukee avointa julkaisemista sopimuksilla kustantajien kanssa. Helsingin yliopistossa avoin tiede on myös yksi strategisista painopisteistä, aiheesta enemmän sivulla avoin tiede Helsingin yliopistossa. Kirjasto on mukana myös digitaalisten ihmistieteiden infrastruktuuria kehittävän Heldig -verkoston toiminnassa tarjoamalla muun muassa opetusta humanistisyhteiskuntatieteellisen kentän muistiorganisaatioiden digitaalisiin tietoaineistoihin.

Vuonna 2016 kirjastossa keskityttiin erityisesti tutkimusdatan hallintaan ja rinnakkaistallennukseen liittyvien palveluiden kehittämiseen. Kirjaston koordinoimassa Tuuli-projektissa otettiin käyttöön suomalaisille tutkimusorganisaatioille sopiva yhteinen aineistonhallintasuunnitelmatyökalu Tuuli, jota voi hyödyntää tutkimussuunnitelman tekemisen yhteydessä, rahoitusta hakiessa ja aineistonhallinnassa tutkimushankkeen aikana. Vuoden 2016 aikana työkalua käytettiin jo Tekesin Terveyshyödyistä uutta kansainvälistä liiketoimintaa – tutkimushaussa ja Suomen Akatemian haussa. Helsingin yliopiston tutkijoille välineen käyttöä esiteltiin muun muassa erittäin onnistuneissa työpajoissa ja klinikoissa, jotka järjestettiin Suomen Akatemian haun aikaan.

Toinen, edelleen jatkuva hanke on Mildred, jonka viidessä osahankkeessa kehitetään Helsingin yliopiston tutkimusdatainfrastruktuuria. Tämä muodostaa laitteisto-, aineisto- ja palvelukokonaisuuden ja siihen sisältyy tutkimusdatan säilytys-, tallennus- ja avaamisratkaisuita sekä neuvontapalveluita. Tavoitteena on tarjota tutkijoille korkeatasoinen infrastruktuuri ja parantaa avoimen tieteen ja datan jakamisen edellytyksiä yliopistolla. Hankkeen toteuttamisesta vastaavat yhdessä yliopiston tutkimushallinto, kirjasto sekä Tietotekniikkakeskus.

Julkaisujen kattava raportointi tuottaa rahaa yliopistolle

Rinnakkaistallennus tarkoittaa julkaisujen tallennusta avoimeen julkaisuarkistoon kustantajan ehtojen mukaisesti. Toinen vuoden 2016 kehittämistoiminnan kohteista oli rinnakkaistallennuksen palveluprosessin kehittäminen. Panostus tähän näkyy Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa olevien rinnakkaistallenteiden määrän kasvuna. Vuoden 2016 Helsingin yliopiston tutkijoiden artikkeleista 34 % on rinnakkaistallennettu, kun vuonna 2015 osuus oli 16 %.

Kuvassa on esitetty Helsingin yliopiston TUHAT-tutkimustietojärjestelmään tallennetut julkaisut (=Tuhat artikkelit) sekä Heldaan rinnakkaistallennettujen julkaisujen määrät (=Helda artikkelit ja Tuhat embargo). Tilanne 28.2.2017.

Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisutiedot on tallennettu TUHAT-tutkimustietojärjestelmään, jonka ylläpito ja kehittäminen siirtyi vuonna 2016 kirjaston tehtäväksi. Julkaisujen kattavalla raportoinnilla pystyttiin vaikuttamaan suoraan Helsingin yliopiston saamaan rahoitukseen. Kirjastossa tehtyjen täydennysten ja korjausten ansiosta yliopiston raportointikelpoisten julkaisutietojen määrää saatiin nostettua yli kymmenen prosenttia.

Julkaisujen kokotekstit ovat käytettävissä Helda-julkaisuarkistossa. Vuodesta 2016 alkaen kirjasto tallentaa tutkijoiden Open access -artikkelien (Gold OA) yhteyteen niiden kokotekstin. Tutkijoita muistutetaan ja ohjeistetaan sähköpostiviestein rinnakkaistallentamaan. Muistutusviesti lähetetään kirjoittajille, mikäli kustantaja sallii final draftin tallentamisen. Muistutusviestissä tarjotaan tutkijoille myös mahdollisuus lähettää rinnakkaistallennettava julkaisu kirjastoon, jossa se tallennetaan. Viestit ovat saaneet tutkijoilta positiivisen vastaanoton; osa on kiittänyt muistutuksesta ja ilmoittanut tallentavansa itse, osa lähettänyt tallennettavan version kirjastoon ja osa on kysynyt rinnakkaistallennukseen liittyviä tarkentavia kysymyksiä.

Kirjaston tarjoama avoimeen tieteeseen liittyvä neuvonta ja opastus ovat tärkeitä elementtejä. Työtä tehtiin myös vuonna 2016 Open access –viikon pop up tapahtumissa, laitosten tilaamissa neuvontatilaisuuksissa ja neuvontapalveluiden avulla. 2016 luotiin koko yliopiston kattava datatuki-verkosto, joka auttaa tutkijoita tutkimusaineistojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Datatuen kautta tutkijat tavoittavat kirjaston, tietotekniikkakeskuksen, keskusarkiston, tutkimuksen toimialan sekä henkilöstö- ja lakiasioiden datanhallinnan asiantuntijat ja saavat apua niin tallennustilaan, datan jakamiseen, metadataan tai juridiikkaan liittyviin kysymyksiin.

Tutkijakouluille tarjottavissa koulutuksissa avoimen tieteen palvelut tulevat jatko-opiskelijoille tutuiksi. Myös käytännönläheiset oppaat on tehty asian helpottamiseksi. Avoimen tieteen opas on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Myös tutkimusdatan hallinnasta on tehty oma opas.

Marja Moisio
tietoasiantuntija

Kimmo Koskinen
kehityspäällikkö