Avainlukuja

Helsingin yliopiston kirjastossa neljässä toimipaikassa kävi asiakkaita yhteensä lähes 2,1 miljoonaa. Yliopiston digitaalisen arkiston Heldan lataukset nousivat yli kuuteen miljoonaan avattuun julkaisuun.

Kirjasto on pyrkinyt kohdentamaan yhä suuremman osan varoistaan aineiston hankintaan. Tuoreet luvut osoittavat, että budjetista jo lähes kolmannes käytetään aineistoihin.

Erilaiset digitaaliset aineistot ovat nousseet yhä keskeisempään rooliin yliopistolaisten arjessa. Kun vuonna 2011 e-kirjoja avattiin reilu 300 000 kertaa vuodessa, niin vuonna 2016 määrä oli lähemmäs yli 2,8 miljoonaa latausta. Huimaa nousua selittää aineiston saatavuuden paranemisen lisäksi asiakkaiden odotusten muuttuminen.

Vuosi 2013 2014 2015 2016
Palvelut
Kirjastokäynnit 1 993 000 2 021 800 2 125 500 2 084 200
Paikallislainat 489 000 474 500 448 900 402 000
Tiedonhaun koulutukseen
osallistuneet		 10 184 9 600 7 383 6 523
Käynnit kirjaston
verkkosivustolla		 1 889 400 1 741 300 1 770 000 1 580 000
Avatut e-lehtiartikkelit 2 446 600 2 793 700 2 789 200 2 701 300
Avatut e-kirjat 672 700 1 951 400 2 662 800 2 787 000
Avatut Helda-julkaisut 2 200 000 3 600 000 4 457 000 6 013 000
Helka-tiedonhaut 6 390 000 5 883 300 5 110 000 4 520 300
Finna-tiedonhaut
(12/2016 alkaen)		       94 400
Kokoelmat (nimekkeitä)
Painetut kirjat  1 159 000 1 146 500 1 130 000 1 128 300
Painetut kausijulkaisut 25 400 25 200 20 000 18 900
E-lehdet 33 300 34 700 34 800 32 250
E-kirjat 356 400 611 000 652 700 770 000
Talous
Toimintakulut, k€ 24 300 24 300 24 900 24 000
Henkilötyövuodet 221 216 207 173
Tilat
Neliömetrit 27 608 27 268 25 444 24 927
Työskentelypaikat kirjastossa 2 240 2 246 2 292 2 387

Kirjastokäyntien määrä on kasvanut 2010-luvulla usean vuoden ajan. Vuoden 2016 lyhyemmät aukioloajat kampuskirjastoissa katkaisivat nousun. Kaisa-talon käyttö on ollut kasvussa talon avaamisesta alkaen, vuoden 2016 kävijäennätys ei siis yllättänyt. Varsinkin kevään pääsykoeaikaan kirjaston lukupaikat ovat viimeistä paikkaa myöten täynnä.

Digitaalisten aineistojen käyttö kasvaa edelleen voimakkaasti, satsaahan kirjasto hankintabudjetista jo lähes 90% elektroniseen aineistoon. Painettujen kirjojen lainaus ja käyttö sen sijaan vähenee ja myös kirjastossa säilytettävän painetun kokoelman koko on pienentynyt merkittävästi.

Kirjaston asiakkailleen tarjoamat aineistot ovat yhä useammin digitaalisia. Nimenomaan e-kirjojen hankintaan on satsattu ja niiden käyttö ylitti 2016 jo e-lehtien latausmäärät. E-lehtien jatkuvasti nousevat hinnat ovat sen sijaan suuri haaste kirjastolle ja koko yliopistolle.

Kirjaston kulurakenteessa on organisaatiomuutosten ja tilaratkaisujen avulla pystytty lisäämään aineistonhankintaan kohdennettua rahaa. Aineistonhankinnan osuuden kasvattaminen on ollutkin kirjaston keskeinen tavoite.